ProVillage

Alunperin tämä idea käsityöläisten keskittämisestä yhteen paikkaan, sai alkunsa Turuus’, mutta asia raukesi, kun silloinen Turun kaupungin Matkailutoimisto ei ollut asiasta kiinnostunut. Elettiin vuotta 1989.

Vuonna 2003 muutin Paraisille, ja kun luin lehdestä, muistaakseni seuraavana vuonna, että paikalliset keskustan yrittäjillä ei mene niin hyvin kuin pitäisi. Syynä ei ollut turistien vähyys, vaan siinä, etteivät poikenneet kaupungin ostoskadulle. Ideoin siitä tällaisen ”piikkimaton” matkailijoita silmällä pitäen, kaupungin omistamalle tontille. Tämä ei sytyttänyt.

Venäjällä asuessani, ennenkuin muutin Paraisille, ideoin nettipohjaisen kieltenopiskelujärjestelmän kehittämistä. Esittelin asian täällä Paraisilla, mutta eio oikein ottanut tuulta. Soitin opetusministeriöön, jossa asiasta kiinnostuttiin, mutta pyydettiin olemaan yhteydessä Opetushallitukseen. Sain audienssin Opetushallituksessa vajaan vuoden päästä ja minulle selvisi aika pian että varsinainen päättäjä oli ’pihalla kuin lumiukko’. Hänen alaisensa yritti kertoa, että asiassa on itua, mutta ”Päättäjä-rouva” oli eri mieltä. Tähän kieltenopetusohjelmaan, jonka kehittelin yhteistyössä Tero Syväsen kanssa, voi tutustua osoitteesta

http://lingvox.com/

Ohje:

Menet ylläolevalle sivulle ja klikkaat kuvaa ja kovaäänisestä kuulet sanat ja lauseet lausuttuna. Nämä neljä testisivua olivat esillä kun esittelin maahanmuuttajakoulutukseen sopivaa materiaalia (typistetysti tosin).

Voi kestää viitisen sekunttia ennenkuin sinun oma ”player”-ohjelma ja Lingvoxin sivu löytävät toisensa, mutta sen jälkeen homma toimii.

Näitä ohjelmia voidaan tehdä siten että kuka tahansa voi olla mukana tekemässä.

Kun kuvat on tehty, voidaan samaa ohjelmapohjaa käyttää esim. venäjän tai minkä muun kielen opiskeluun tahansa => Vaihdetaan tekstit ja äänet venäjänkieliseksi. Ja/tai vaikkapa ranskaksi. Luonnollisesti opetusmateriaalia joudutaan soveltamaan kielen rakenteen mukaan; painottamaan ja harjoittelemaan joitakin asioita enemmän jossakin määrätyssä kielessä jne.

_________________________________

Kokonaisuutena ottaen, olen tullut siihen tulokseen, että ruuhka-Suomessa kaikki ”on liian helppoa”, eli ei tänne tarvita mitään uutta, jos se vaatii paljon virkamiehiltä. Esimerkiksi paneutumista ja itsensä likoon pistämistä. Näin on, koska raha liikkuu muutenkin ja käy pyydykseen.

Sain tietää Heinäveden tilanteesta netin kautta. Itä-Suomessa ollaan aidosti huolissaan maaltapaosta, nuorten muuttaessa kaupunkeihin.

Itä-Suomen, ja varsinkin Heinäveden puolesta puhuvat seuraavat asiat:

1. Siellä ollaan tosissaan, eli ymmärtävät mihin ollaan menossa kun maatalous edelleen näivettyy joutuessaan kilpailemaan Keski- ja Etelä-Euroopan kanssa.

2. Kun katsoo ikkunasta ulos Heinävedellä näkyy samaan aikaan sekä leipä että realiteetit. Siellä eletään siis todellisuudessa eikä huubailla missään lööppijulkisuudessa.

3. Heinävedellä on asukasmääräänsä nähden erittäin vireä kulttuurikeskittymä. Sopisi mille tahansa kaupungille malliksi.

4. Siellä on paljon nähtävyyksiä ja meidän kannalta kaikkein tärkein: siellä on lähes rajattomasti majoituskapasiteettia. Pelkästään Uudessa Valamossa on yli 300 vuodepaikkaa.

5. Käsityöläiskulttuuri on hyvin elävää Itä-Suomessa. (Esim. Turussa se on museoitu.)

6. Vahvat ympärivuotisen matkailun mahdollisuudet on jo rakennettu alueelle.

7. Aika hauskana ja positiivisena piirtenä oli minun mielestäni se, että kuntalaiset tuntuivat ymmärtävän, että Heinäveden kunnan metsät olivat “heidän metsiä”, siis kuntalaisten metsiä. Siis ymmärsivät, että he yhdessä sekä omistavat nämä ja ovat niistä vastuussa. Sellaisella kaupungilla kuin Tampere, valtaosa on metsää, mutta montako tamperelaista tietää mitkä ovat ‘heidän yhteisomistusmetsät’ tai edes ymmärtävät asian niin?

____________________________

Suomen eri osiin mahtuisi montakin vastaavaa Käsityöläiskylää. Toivoisimmekin, että myös joku muu ottaisi asiakseen luoda tällaisen ja  voisimme tehdä pitkäaikaista yhteistyötä tässä asiassa.

Myös Satumetsiä voisi olla lapsille joka kaupungin ulkopuolella, lasten/kokoperheen luontopolkuja jne.

Meillä tämä kokonaisuus tulee myöskin toimimaan oppilaitoksena. ‘Opimme yhdessä tekemällä’-kursseja, käsityöläisten kursseja sekä kaikkea mitä liittyy puun käyttöön raaka-aineena. Mitä ihmiset sitten haluavatkaan oppia.

Tietokonejuttuja meillä tulee olemaan paljon. Nimenomaan “Opimme yhdessä”-periaatteella.

____________________________

Tätä käsityöläiskylää voisi kehittää moneen suuntaan. Teimme Heinäveden tilanteesta SWOT-analyysin ja tulimme siihen tulokseen että parasta olisi tehdä suunnitelma, joka varmasti muuttuu ajan myötä, mutta jonka pääkohdat:

• Tiedotus suunnitelmastamme koko kunnan alueella. Vapaaehtoisten ‘oppijoiden ja talkootyöläisten’ etsiskelyä myös kunnan ulkopuolelta. Lähinnä kaupunkinuoriso on osoittanut kiinnostusta maaseudulla rakentamiseen. Tosin lähinnä kesällä.
• Rakentaa ensin lapsiperheille Satumetsä ja siihen liittyvät fasiliteetit (lettukahvio yms.). Muut metsätyöt – metsätyökoulutusta alan ammattilaisten johdolla.
• Selvennykseksi: Olemme pyytäneet kunnalta metsää harvennettavaksi kunnan määräysten mukaan. Meillä olisi kuitenkin käyttöoikeus sen sopimuksen rajoissa mitä sovitaan. Kunta omistaisi ja hallitsisi metsää edelleen.
• Kouluttaa työttömiä eri tehtäviin.
• Luoda yhdessä matkailuyrittäjien kanssa erilaisia paketteja. Lähinnä nettiin.
• Rakentamiskoulutusta rakentamisen ohella, osuuskunnan perustaminen ja myöhemmin näiden “uusiotalojen/osapakettien” myyntiä. [Olkipaalirakentaminen vaatii oman koulutuksen].
• Julkaista koko ajan netissä: mitä tehdään – ketkä tekevät – mitä tarvitaan jne.
• “Linnunpönttökamerat” 7/24, joista mm. lapset voivat seurata “Mitä Satumetsässä rakennetaan?”.

_______________________________

Meidän ‘ProVillage’n kolmesta pdf-tiedostosta saat suhteellisen kattavan käsityksen projektistamme:

https://provillage.wordpress.com/about/

Tiedostot löytyvät sekä suomeksi että englanniksi.

Lataaminen saattaa kestää jonkin aikaa,koska tiedostoissa on noin 130 kuvaa.

Henry

Share this post!